|
Messukeskuksen A-hallissa vilisee. Festariyleisö on löytänyt hallista itselleen lepopaikan. Monet istuvat lattialla, juttelevat ja pitävät rennosti hauskaa. Kojuilla kulkee väkeä kuin markkinoilla.
Ensimmäiseksi pysähdyn Maanalaisen Levykaupan hyllyille. Levyjä menee hyvin ja ihmisiä riittää. Lisäksi tänä vuonna vietetään Maanalaisen 10-vuotisjuhlaa. Kuljen vähän eteenpäin ja saavun Kansan Raamattuseuran kojulle, jossa on tarjolla kalentereita, paitoja ja dvd:itä. Tarroja ja esitteitä saa tietysti ilmaiseksi. Vieressä Cross Musicin kojulla myydään muun muassa HB:n paitoja ja kirjoja. Sley:n nuorisotyön pisteellä jaetaan perinteisiä kalentereita, Evankelisten Opiskelijoiden ja kertsien esitteitä ympäri Suomea. Tietysti tarjolla on myös korvatulppia ja huulirasvatuubeja.
Hallin erityinen vetonaula löytyy tänä vuonna Kauniaisten DIAK:in kojulta. Siellä on mahdollisuus pelata sokkoparitikkaa. Ideana on, että toinen osallistuvasta parista laittaa silmilleen peitetyt laskettelulasit ja yrittää tähdätä lattialle asetettuun tikkatauluun. Sokkoheittäjällä on kolme tikkaa eli kolme mahdollisuutta kerätä taulusta pisteitä; jos kuitenkin osuu taulun kummallekin puolelle asetettuihin kumiporsaaseen tai -sorsaan, menettää kolme pistettä. Toinen parista saa neuvoa heittäjää kaikin tavoin, minkä jälkeen osat vaihtuvat. Yhteensä parilla on siis kuusi tikallista heittokertoja.
Itse pääsen kokeilemaan peliä kuvaajan kanssa. Saamme kokoon seitsemän pistettä, mikä tuntuu pieneltä saldolta kuullessamme, että viikonlopun siihen mennessä paras tulos on ollut 24 pistettä.
Myös lähetysareenalla ovat työntekijät koko ajan hommissa. Sinne saa muun muassa mennä juomaan teetä ja juttelemaan Jenni-Kristiina Liirin kanssa, joka istuu hymyillen sudanilaisia ja virolaisia esineitä notkuvien pöytien luona katoksen alla.
"Erityisesti teemana on tänä vuonna Afrikka ja Sambia, jonne kohdistui myös Evankelisten Opiskelijoiden aktio viime kesänä", Jenni-Kristiina kertoo.
Myynnissä on maasaikoruja, japanilaisia pusseja ja kukkaroita, kenialaisia lusikoita ja venäläisiä, puisia ristiriipuksia. Myyntipöydän takana on mahdollisuus tehdä omia pinssejä ja pelata afrikkalaisia lautapelejä. Lisäksi viereisen lähetyslavan eteen on kerääntynyt joukko nuoria istuskelemaan. Lattialla muiden joukossa istuvat odottavina tytöt Pippu, Laura ja Hanna-Kaisa, jotka kertovat, että kohta Aarni Seppälä alkaa soittaa.
Kojuista voi löytää vaikka mitä ja työntekijät kojujen takana juttelevat iloisesti festariväen kanssa. Messukeskuksen A-hallissa festaritunnelma on leppoisimmillaan ja kohtaamiset iloisia.
Elisa Huovinen
|