Sunnuntaina jumalanpalveluksen jälkeen astuin Turkuhallin ovien eteen, missä valtava jono odotti päästäkseen sisään seuraavaan konserttiin. Bongasin väkijoukosta kahdeksan festarivierasta, joille esitin kolme kysymystä.

Gallupissa kävi ilmi, että muun muassa Turkuhallin Kivikylä on ollut suosittu hengailupaikka. Bändien spiikeistä ja puhujien opetuksista festarivieraille oli jäänyt mieleen hyvin erilaisia asioita. Yli 90-vuotiaan Päivö Parviaisen lauantai-illan puheenvuoro oli erityisesti jäänyt mieleen. Lopuksi kysyin vielä: "Kuinka monta tuntia olet yhteensä nukkunut viikonlopun aikana?" Skaala oli kirjavasti kuudesta kuuteentoista.  

1. Mitä asioita uskosta jäi erityisesti mieleen? Jäikö esimerkiksi jokin puhe tai opetus?
2. Missä päin festareita olet enimmäkseen pyörinyt? 
3. Kuinka monta tuntia olet yhteensä nukkunut viikonlopun aikana?

Jenni:
1. Sanctus Realin laulajan puhe jäi mieleen, erityisesti se kohta, kun hän kehotti meitä puhumaan silloin, kun emme ole kunnossa, ja sanomaan sen ääneen.
2. Turkuhallin Sley-pisteellä.
3. 11

Heidi:
1. Claas P. Jamborin sanat siitä, miten pitäisi rukoilla niidenkin puolesta, jotka ovat tehneet meille vääryyttä.
2. Turkuhallin permannolla.
3. 7

Julius:
1. Nelosstudion "Vaarallista elämää" opetus jäi hyvin mieleen.
2. Messukeskuksen aulassa.
3. 16

Kimi:
1. Se jäi kaikista puheista päällimmäiseksi, että me päästään kaikki taivaaseen uskomalla Jeesukseen.
2. Turkuhallin Kivikylässä
3. 10

Joni:
1. Päivö Parviaisen puhe pisti kuuntelemaan ja ajattelemaan.
2. Turkuhallin Kivikylässä.
3. 15

Hilla:
1. Päivö Parviaisen puhe jäi vaikuttavasti mieleen.
2. Kaikkialla Turkuhallissa.
3. 6 tai 7

Jani:
1. Pääasiana jäi mieleen, että Jeesus on Jumalan poika.
2. Kivikylässä.
3. 10

Kata:
1. Tosi paljon asioita jäi mieleen, erityisesti se, ettemme ole, eikä meidän tarvitse olla yksin, vaan välillämme on kristittyjen yhteishenkeä. 
2. Konserteissa sekä messukeskuksessa että Turkuhallissa.
3. 11 

Elisa Huovinen

Ne, jotka olivat odottaneet sunnuntain jumalanpalvelukselta tavallista liturgista laulua ja soittoa, saivat todella yllättyä: lavalle nousikin rokkipappi Tarvo Laakso vierellään bändinsä Starwar. Särökitara, kumiseva basso ja rummut valtasivat Turkuhallin, kun festarikansa hiljentyi kuuntelemaan Jumalan sanaa.

Liturgia eteni Tarvo Laakson omissa kappaleissa, joiden välissä hän puhui sydämellisesti ja maanläheisesti edessään avautuvalle seurakunnalle. Palvelukseen riitti monta laulua, joiden sanat olivat suoraan Raamatusta, erityisesti Psalmeista. Sanat olivat nähtävinä edessä tauluilla ja yleisö sai yhtyä lauluun: "Autuas se, jonka pahat teot on annettu anteeksi, jonka synnit on pyyhitty pois." (Ps. 32:1)

Valvomisen sunnuntain saarna käsitteli evankeliumitekstiä Markuksen evankeliumin luvusta 13. Erkki Koskenniemi nousi puhujanpönttöön ja puhui festarikansalle upeita, rauhallisia ja suoria sanoja uskon ytimestä.

"Niitä, jotka odottavat isäntäänsä, pilkataan, mutta isäntä kuitenkin tulee - toisten kauhuksi, toisten iloksi. Ja toisilla alkaa iankaikkinen ilo, toisilla iankaikkinen kadotus."

Saarnasta seurakunta sai myös kehotuksen olemaan valmis viimeistä tuomiota varten. Me elämme synnin, vihan ja kuoleman maailmassa muukalaisina.

"Ja kuitenkin sen kaiken keskelle saapui itse Jumala, ja kaikki annettiin anteeksi. Me kuulumme Jumalalle", julisti Koskenniemi ja siteerasi jälleen kerran Tarvo Laakson laulua Psalmista 32.

Kolehti kerättiin Sambiaan ja Tarvo Laakso sai taas viedä jumalanpalvelusta eteenpän kappaleillaan. Musiikki teki jumalanpalveluksesta melkeinpä konsertin, jonka kappaleisiin yleisö sai myös yhtyä mukaan. Myös Isä meidän -rukous laulettiin lopuksi yhdessä, ja kolehti kerättiin Sambiaan.

Upean, uudenlaisen jumalanpalveluksen jälkeen ihmiset virtasivat Sanan kuuloa täynnä ulos Turkuhallista, valmiina viettämään täysin sydämin viimeistä festaripäivää. 

Elisa Huovinen

Livetiimin toimittaja sai käsiinsä kiireisen Teran kitaristin, Antti Honkkilan. Kahdeksas haastattelu samalle päivälle kertonee jotain Teran suosiosta Suomessa. Terasta huokuu Terapian historian havinaa, sillä mukana ovat vanhat parrat: laulaja-kitaristi Petri Lassila sekä kitaristi Antti Honkkila. Tuoreempaa kaartia edustavat basisti Pike Määttä sekä rumpuja takova Matti Honkkila. Festareilla kuulemme Teraa sunnuntaina.

Tera on syntynyt vuonna 2006 ja ensimmäisestä vuodesta lähtien se on kuulunut Maata Näkyvissä- festareiden esiintyjiin. Bändistä on hienoa olla mukana festareilla. "Se on suuri kunnia, mutta siihen sisältyy myös suuri vastuu", Antti selvittää. Juhlat ovat suuret ja Antin mielestä täällä on ihmisillä paljon annettavaa toisillensa: ei vain artisteilla, vaan myös festarivierailla toisilleen.

Keikkaan bändi valmistautuu huolehtimalla itsestään hyvin, että voivat sitten lavalla antaa kaikkensa. Tärkeänä osana valmistautumista heillä on yhteinen rukous ja toinen toistensa siunaaminen. "Ilman sitä ei voisi lavalle mennä", Antti tuumii. Keikalla tulee hyvä fiilis, kun näkee, että musiikki iskee yleisöön ja yleisö lähtee mukaan.

Pyysin Anttia kiteyttämään Teran yhteen lauseeseen. Hän ei tarvinnut siihen kuin yhden sanan. Tuo sana oli rehellisyys. Hän sanoi, että kaikessa siinä mitä tehdään, ollaan rehellisesti sitä mitä ollaan ja tehdään mitä oikeaksi nähdään. Bändi haluaisi olla esikuvana kristityistä ihmisistä, jotka eivät kulje ihmisten yli tai ohi, vaan pysähtyvät apua tarvitsevien luo. Jokainen kohtaaminen on pyhä. Musiikillisesti Antti luokitteli bändin kitararockia soittavaksi yhtyeeksi, jolla on muhevat rumpukompit. He haluavat tehdä omanlaista musiikkia ja sellaista, jota kaikki tykkäävät soittaa.

Bändin unelma on päästä katsomaan pääseekö tällaisella musiikilla maailman markkinoille. Musiikilla, jonka sanoituksissa saa kristittynä kysyä niitä kysymyksiä, joita mieleen herää. He haluavat, että heidän musiikkinsa myös herättäisi miettimään. Teralta on ilmestynyt yksi pitkäsoitto, nimeltään Uusi veri. Kolmen viikon päästä he ovat kuitenkin menossa studioon äänittämään kahta uutta kappaletta. Jatkossa saamme niitä toivottavasti myös lisää.

Raamatunkohta, joka on ollut turvana bändille löytyy Jeremian kirjasta. "Minulla on omat suunnitelmani teitä varten, sanoo Herra. Minun ajatukseni ovat rauhan eivätkä tuhon ajatuksia: Minä annan teille tulevaisuuden ja toivon." (Jer. 29:11)

Ihmettelin, mistä nimi Tera tulee ja pyysin siihen hiukan selvennystä. Alun arvasinkin ihan oikein, että nimi on peräisin Terapiasta, mutta se ei ollut ainut syy nimen valitsemiselle. Soittajat olivat pohtineet nimeä hartaasti ja kuten Petrin moniulotteisista teksteistäkin voi päätellä, nimelläkin on kaksiulotteinen nimi. Bändi ei ole mikään megaluokan bändi, eikä gigaluokankaan, vaan teraluokan!

Viimeiseksi kysyin Antilta, että jos Tera olisi eläin, mikä eläin se olisi? Hetken aikaa pohdittuaan hän vastasi, että magnusti. Magnustit ovat nimittäin luonteeltaan yhteisöllisiä eläimiä, jotka huolehtivat vuoronperään toistensa lapsista kuin omistaan. Tällainen yhteisö Tera haluaa olla ja he ovatkin perustaneet nettiin Tera-familyn, johon voi liittyä, ettei kenenkään tarvitsisi olla yksin.

Anna Polso

Vihdoin on se hetki: Turkuhalli täyttyy yläkatsomoita myöten, jännitys laskeutuu aaltojen lailla ja laulu raikaa riemulla housebändin johdolla. Banderollikisan ehdokkaat koristavat seiniä ja kaikki erilaiset valot vilkkuvat ympäri hallia. Skreenillä näkyy iloisia ja nauravia kasvoja, jotka laulavat: "Evankeliumi, ilosanomamme on, niin on!" Ihanaa, Jeesus on läsnä!

"Seuraavaksi on vuorossa mies, joka on syntynyt ennen kuin Suomi itsenäistyi: Päivö Parviainen, Kiinan lähetti", juontajat hehkuttavat. Korviahuumavien aplodien saattelemana mies astuu keppinsä kanssa lavalle. Hän kertoo, miten sai 9-vuotiaana tutustua Jeesukseen: "Kuinka hauskaa ja mukavaa onkaan olla Jeesusta lähellä." Meille hän antaa 96 vuoden kokemuksella neuvon: "Jeesus opettaa lujasti. Voi olla vaikeaa myöntyä ottamaan se pilkka minkä saa. Mutta kantakaa se pilkka. Se on Jeesuksen kärsimyksiin osallistumista, eikä se ole mitään sen rinnalla mitä ihmeitä Jeesus meille tekee. Hän on tosi ihminen ja tosi Jumala. Millaista elämä tuleekaan olemaan Turussa ja Helsingissä, kun Jeesus hallitsee Jerusalemissa." Suurimmat aplodit mitä olen viikonlopun aikana kuullut.

Seuraavaksi lavan valloittaa Scandinavian metal praise, joka on yhdistänyt metallimusiikin ja ylistyksen. Skreenille välähtävät biisien sanat, jotta yleisö voi osallistua ylistykseen. Permannolla kohoavat ilmapalloristit ja -sydämet, ja kansa laulaa: ylistetty olkoon Herramme Jeesus Kristus.

Sleyn nuorisotyön johtaja Juha Heinonen marssii lavalle "Milliksen" kanssa. Millis kertoo tulevan elämänsä suunnitelmista: huippumuusikko, lääkäri, ihana perhe...eläkkeelle asti suunniteltu elämä päättyy - kuolemaan. Millis juoksee pois lavalta. Heinonen kertoo, että toiset unelmat toteutuvat, toiset eivät. Jumala tietää tasan tarkkaan jokaisen päivän ja hetken meidän elämässämme. Skreenille ilmestyy Jumalan puhelinnumero: 5015. Ps.50:15 kuuluu näin: "Huuda minua avuksi hädän päivänä, minä pelastan sinut, ja sinä kunnioitat minua." Koko halli lukee sen yhteen ääneen, ja Heinonen päättää puheensa siihen, että kun luotamme Jumalan lupauksiin ja pidämme kiinni siitä mikä on ikuista ja kestävää, saamme elää turvassa, mitä ikinä tapahtuukaan.

Vuorossa on virallinen festaripeljäytys. Koko halli hiljenee. Ulkomainen pääesiintyjä Sanctus real juonnetaan sisään. Hiljaisuus. Kun laulaja ensimmäisen kerran avaa suunsa, kamerat välähtävät ja metelin pauhu räjäyttää hallin. Tämä jenkkirokki-poikabändi valloittaa yleisön saman tien. Kädet heiluvat ja yleisö tanssii. Skreenillä näkyvät sanat, aivan mahtavat sanat! Niistä kuulee, että bändi todella tuntee Jeesuksen ja elää lähellä häntä. Muuten ei osaisi kirjoittaa noin. Musiikki on pirteää ja kivaa, ja parrakas kitaristi on mahtava lavahahmo. Solisti jättää meille sanoman: "Kun näet itsesi maallisena ihmisenä, Jumala näkee sinut taivaallisena lapsena Jeesuksen kautta. Katso Jeesusta!"

Lavalle astuu Timo Vainion koulukaveri. Hän kertoo aina niin koskettavan tarinan Timon elämästä ja kuolemasta. Timon muistoksi järjestettiin Maata näkyvissä -muistotilaisuus, joka keräsi vähän yli 100 ihmistä. Nyt määrä on paisunut 11000:een. Tarina hiljensi jokaisen; ihmeelliset ovat Jumalan tiet.

SwingLoJumpHi:n tanssiesityksen jälkeen on vuorossa illan pääesiintyjä. Hb:lla on suuri ilta edessään, nimittäin levynjulkkarikeikka. HOO, BEE, HOO, BEE...HB! Vanhat hitit saavat yleisön innostumaan: "Etsivä löytää...Jumala pyytää sinua tänään seuraamaan, armonsa alla uudeks kasvamaan." Uusissa biiseissä on paljon sanoja vanhasta testamentista. Tuttu Hb-meininki ja kuoro-osuudet tunnistaa, mutta musiikkiin on tullut myös uusia ideoita. Skreenillä näkyy video vuosi sitten tapahtuneesta Hb:n bussionnettomuudesta. Johanna kertoo, että jos olisi itse ollut kyydissä tavallisessa paikassaan bussissa, olisi hän todennäköisesti kuollut. "Et tiedä milloin lähdet täältä. Jeesus kutsuu sinua tänään!" Pidetään huoli, että meillä on maata näkyvissä kun kuolemme, tänään ja joka päivä. Kiitos Jeesus!

Kata Laato

Festarivieras, johon tutustuimme jo eilen, heräsi tänä aamuna klo 7.00. Tällä kertaa ei kuitenkaan kouluruokalan lattialta, vaan majatalon sängystä. Laminin mielestä koulumajoituksessa on parempaa se, että siellä voi tavata uusia ihmisiä.

Kymmeneltä hän tuli Turkuhalliin. Ensimmäiseksi hän osallistui Dien Taylorin pitämään studioon. Aiheena oli "What do we know about heaven?" eli mitä tiedämme taivaasta. Lamin kehui studiota suuresti. Se oli kuulemma mielenkiintoinen ja Taylor osasi ottaa yleisönsä, eikä kukaan tylsistynyt.

Studion jälkeen Lamin jutteli vielä hetken aikaa studion pitäjän Dien Taylorin kanssa. Sen jälkeen hän meni syömään. Ruoka oli, kuten tavallista, hyvää ja terveellistä. Hieman Laminia jäi harmittamaan se, ettei hän ehtinyt käydä katsomassa Punaista Lankaa, josta hän oli pitänyt viime vuonna kovasti.

Ruokailun jälkeen Lamin kierteli hetken aikaa messukeskuksen kaupoissa katselemassa levyjä ja muita esineitä, joita saa edullisesti ruokailu-hallin seinustoilta.

Seuraavaksi festarivieras Lamin meni turkuhalliin, missä alkoi konsertti Päivät kuin unta. Claas P. Jambor, joka esiintyi jo ties kuinka monetta kertaa Suomessa, osasi hommansa ja koko Turkuhalli sai nauttia mielettömän hienosta musiikista ja uskomattomasta lava-meiningistä.

Kotimainen huippuesiintyjä The Rain esiintyi samassa konsertissa ja Lamin piti tästäkin bändistä paljon, hän hyppi muiden mukana permannolla. Erityisesti hän kehui bändin spiikkejä. Harmikseen Lamin joutui kuitenkin lähtemään kesken kaiken Turkuhallista messukeskukseen, koska hänellä alkoi työvuoro ruuanjakajana.

Miten festarivieraan viikonloppu jatkui tästä eteenpäin? Siitä kuulemme jälleen huomenna.

Miika Norro

Astun sisään jobbarikahvilaan. Ketäs talkoolaista nyt haastattelisin? Ahaa, sieltä kävelee komea nuori järkkäri. Istutaanpas alas. Kuka olet?

- Oon 19-v blondi, harrastan punttisalia, lenkkeilyä ja armeijaa.

Hän on siis Mikael Römer, työnimikkeenään järjestyksenvalvoja.

- Mitä työhön kuuluu Mikael?
- Järjestyksen valvontaa, yleistä kurin ylläpitoa ja seinään katsomista.

Pienellä utelulla saan selville, että seinään katsomiseen kuuluu intin, festareiden, tulevaisuuden, Jumalan ja ihmiskunnan turmeluksen pohtimista.

- Mitä ominaisuuksiasi saat hyödyntää järkkärin työssäsi?
- Sosiaalisii skillei, fyysistä ylivoimaa, loogista ajattelua (otanko niskasta kiinni vai meenkö juttelemaan) ja istumalihaksia.

Mikael lähtee hakemaan jugurttia ja taskusta tippuu "Yksin Kristus" -kirja. Selviää, että vapaahetkinään Mikael lukee, rukoilee toisten talkoolaisten kanssa tai keskustelee teologiaa. Ja syö. Katseet kerää tarjotin, jota ei enää ruokamäärän alta näy.

- Mitä haluaisit vielä sanoa festarikansalle?
- Jotain bible-settii. Jeesus sanoo: olen a ja o, alku ja loppu, ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani.

Nyt Mikaelin puhelin alkaa soida. Haastattelu taitaa olla loppu. Kaikesta päätellen olemme turvallisissa käsissä.

Samassa sisään kävelee cooleista coolein neitokainen: Mikaela Römer. Hän on juuri tullut lavalta. "Mä oon Römer, Mikaela Römer, ja mä oon lähetysagentti. Lähetystyö ei kuulu vaan meille täällä edessä, eikä teille siellä takana, eikä teille siellä----eiku, just teille siellä keskellä---- niin, siis lähetystyö kuuluu meille kaikille!" Vakuuttava agentti. Utelen vähän lähetysagentin toimenkuvaa:

- No, lähetysagentti pelaa lähetyspeliä, mainostaa lähetysareenaa ja lähetystyötä. Areena löytyy Messukeskuksesta ja sieltä saa karkkia ja teetä, ja voi tutustua lähetystyöhön tarkemmin.

Mikaela toimii myös Bob K:n hostina. Ruotsinkielitaitonsa avulla hän auttaa ja neuvoo bändiä, ja hoitaa heidän asioitansa. Bändin jäsenet ovatkin jo oppineet suomea, kuten: "Suomessa sataa lunta".

Olet saattanut jo päätellä näiden kahden olevan etäisesti sukua toisilleen. Oudon huumorintajun lomasta käy kuitenkin ilmi, että kumpikin rakastaa Jeesusta ja haluaa olla auttamassa festareilla, koska voi siten edistää evankeliumin leviämistä. Molemmista on myös ihanaa nähdä ystäviä ympäri Suomea ja kuulla opetusta. Mikaela tutkii muistiinpanojeni otsikkoa Talkoolainen Mikael: "Mitä, lukeeks tos Taivaallinen Mikael?"

Kata Laato

Turkuhalli raikui musiikin pauhusta aamulla, päivällä ja illalla. Bändit olivat pistäneet parastaan vuoden suurimpaan gospeltapahtumaan. Samoin messukeskuksen gospelkaivoksissa lattiat tutisivat. Jumalan kunniaksi soitettu musiikki valloitti festarikävijät yhä uudestaan ja uudestaan.

Jos jokin taiteenala on hyvin tunnelatautunutta ja ihmisiin vaikuttavaa, niin se on ehdottomasti musiikki. Tämän valtavan vetovoiman pystyy näkemään myös Maata Näkyvissä -festareilla. Tänä vuonna kaikki bändit ovat soittaneet upeita keikkoja. Festariyleisö on saatu innostumaan uskomattomalla show-meiningillä.

Gospelkaivoksissa jokainen bändi veti vertoja toisilleen. Norman aloitti ja sai heti yleisön mukaansa. Edessä hyppi valtava ihmismassa, eikä tilanne ollut yhtään muuttunut ensimmäisen gospelkaivoksen päätteeksi Olli Helenius -trion noustessa lavalle. Toisen gospelkaivoksen bändit valloittivat yleisönsä yhtä lailla.

Tämän vuoden festareilla lavoilla on kuultu enimmäkseen särökitaramusiikkia ja nähty hevimiehien pitkien lettien pyörintää. Silti musiikkitarjonta on ollut monipuolista. Popihtavampaa musiikkia tarjosivat muun muassa August ja DadsHello, mutta samassa konsertissa esiintyivät myös Frail ja Sacrecy, joka muun muassa soitti viime vuonna Alternatiivipommisuojassa. Punainen lanka oli edustamassa rankkaa tyttöenergiaa.

Tietysti mieleen painuivat aamupäivän Kraka ja räppäri Daikini, jotka soittivat myös yhdessä toistensa kappaleita. Iltapäivän konsertissa taas kuultiin legendaarista Claas P. Jamboria ja The Rainia, jonka niin uusi kuin vanhakin musiikki innosti yleisöä Turkuhallin joka nurkassa. Myös upea pyrotekniikka lieskoineen ja pommeineen huumasi festarivierailijat. Jambor otti yleisönsä hyppäämällä alas lavalta ja antamalla eturiviläisten laulaa mikrofoniin. Tämän nuoren saksalaisen miehen musiikki huokui rakkautta, kuten hänen välispiikkinsäkin: "Call someone you love!" Ja Turkuhallin permanto oli ääriään myöten täynnä.

Melodista ja raskasta on kuultu, meininki on ollut alusta loppuun saakka mahtava. Nyt jäädään enää vain odottamaan USA:sta saapuneen Sanctus Realin ja uutta levyään julkaisevan HB:n keikkoja.

Elisa Huovinen

Yhteensä yli sata nuorta kävi festariviikonlopun aikana kokeilemassa kykyjään maalarina. Tuula Kuuselan vetämä taideliiteri löytyi lauantaina kahdesti Turkuhallin Rock´n roll -baarista. Kävin tutustumassa iltapäivän liiteriin.

Workshop alkaa sillä, että Tuula lukee pari raamatunkohtaa, ja maalaaminen jätetään alkurukouksessa Jeesukselle: "Jeesus rakas, avaa sanaasi maalauksen kautta, ja anna ideoita ja rohkeutta käyttää värejä."

Pysähdyn erään pöydän ääreen: neljän hengen tyttöryhmä on tullut taideliiteriin kokeilemaan luovuuttaan. Saara kertoo, että heti kun hän oli lukenut raamatunkohdan, hän sai idean maalaukseensa. Meerillä taas ei ole hajuakaan mitä hän tekee. Outi komppaa Meeriä: " Mä vaan teen jotain, katotaan mitä tästä syntyy." Luovuutta suurimmillaan! Nooralla taas oli jo ennen liiteriin tulemista visio maalauksesta. Minulle selviää, että siinä on ainakin Jeesus ja vuori, muu on vielä valkoisen paperin peitossa.

Jukka ajautui liiteriin kavereiden vetämänä. Tämä mies on kuitenkin jo innoissaan toteuttamassa taiteellista lahjakkuuttaan. Psalminkohta "Herran määräykset ovat kirkkaat, ne avaavat silmäni näkemään" on inspiroinut Jukan piirtämään Jumalan keltaisia käskyjä ja pilviä. Upealta näyttää. Nicolettan maalauksesta taas löytyy "sielun syövereitä". Hän sai käteensä paperin, johon joku oli hiukan jo maalannut. Siitä jatkamalla syntyi upea värimaisema syvältä sielusta

"Päällimmäisenä pyrimme voittamaan valkoisen paperin kammon ja löytämään rohkeuden maalaamiseen. Jokainen on arvokas, Jumalan mestariteos, ja jokaisella on lahja maalata." Tuula kiteyttää liiterin päämäärän. Ihmetellen katselen miten erilainen jokainen maalaus on. Ei ole yhtään samanlaista Jumalan lasta, ei yhtään samanlaista maalausta. Vain ainutlaatuisia mestarin luomuksia.

Kata Laato

Festarivieraille tarjotaan konserttien ja puhujien pitämien opetusten lisäksi myös mahdollisuutta osallistua erilaisiin workshoppeihin, joissa pääsee itse käyttämään luovuuttaan. Viime vuoden tapaan Daltons saloon täyttyi jälleen ääriään myöten kun huippusuosittu gospelstarakilpailu pyörähti käyntiin reippaiden sävelten tahdittamana. Tätä ei voi missään tapauksessa missata, joten taitaa olla parasta lähteä ottamaan selvää mistä oikeastaan on kysymys!

Paikalle on kerääntynyt sankoin joukoin yleisöä seuraamaan kuinka kilpailuun osallistuneet innokkaat laulajat astelevat vuorollaan areenalle esittämään oman tulkintansa nostalgisista riparibiiseistä. Kilpailun isäntänä kisailijoita ohjaamassa toimii Kotton Viitanen ja tuomaristossa istuvat Pirkko Komulainen, Pekka Laukkarinen sekä Tuomas Auvinen. Ensimmäisenä saamme kuulla Akun tulkinnan iltanuotioiden legendaarisesta Tuu mun vaimoksein- kappaleesta. Yleisö svengaa tahdissa mukana ja mekin huomaamme kuvaajan kanssa että jalat tahtovat kuin itsestään lyödä rytmiä. Musiikkihan vie täysin mukanaan!  Ilmoille kajahtavat myöhemmin esimerkiksi jammailubiisi Kahden maan kansalainen ja tunnelmallinen Varjoista maan- kappale. Täällä on kerrassaan mahtava meininki!

Kilpailijat saavat laulettuaan oikeudenmukaista ja rakentavaa palautetta tuomaristolta ja he näyttävätkin tyytyväisiltä poistuessaan estradilta. Yleisö elää täysillä mukana ja taputtaa jokaiselle esiintyjälle kannustavasti. Tällaista reilun pelin kilpailua on hienoa seurata. Laulajat esittävät kappaleensa hyvin eläytyvästi ja yleisön huomioon ottaen. Varmasti jokaista jännittää ainakin hiukan mutta sehän vain parantaa suoritusta. Haluaisimme jäädä paikalle loppuun asti kuuntelemaan loputkin biisit mutta kello rientää ja muut tehtävät kutsuvat.

Gospelstarakilpailu järjestetään lauantaina kaksi kertaa. Aamu- ja iltapäivän karsintoihin mahtui kumpaankin noin kaksikymmentä laulajaa koska aika on rajallista. Biiseistä esitetään myöskin vain enintään kolme säkeistöä jotta tasavertaisuuden nimessä kaikille jäisi yhtä paljon esiintymisaikaa. Kilpailun voittaja palkitaan ainutlaatuisella mahdollisuudella: Hän pääsee nimittäin sunnuntaina päälavalle laulamaan tuhansille ihmisille Housebämdin säestyksellä. Nyt jäämmekin jännäämään kuka onnekas huomenna sinne lavalle nousee! Onnea kaikille kilpailijoille ja muistakaa että tärkeintähän tässäkin kilpailussa on kuitenkin leikkimielisyys ja rohkeus ylittää omat rajansa. Joten oikeastaan voidaankin todeta että Turkuhallissa nähtiin tänä viikonloppuna kymmeniä todellisia gospelstaroja.

Tiina Vartio

Kangsala! Ylistaro! Pello! Pimeässä auditoriossa kuuluvat eri kaupunkien edustajien riemuhuudot. Turku! Saliin laskeutuu hiljaisuus. "Tervetuloa teatterilavalle. Saamme parin tunnin aikana nähdä ja kokea kristillistä tanssia, draamaa ja taidetta. Ensimmäisenä kutsumme lavalle SwingLoJumpHi:n!"

Viisi tyttöä astuu lavalle ja alkaa tanssia Jumalansa kunniaksi. Tanssien teemana on ajatus siitä, että mitä vaan saa tapahtua; kun Jumala on kanssamme, meidän ei tarvitse pelätä. Vieraileva miestähti on kyllä tähtinimensä veroinen. Tanssi on taitavaa ja puhuttelevaa, "all I need is you, Lord".

Valtavien aplodien saattelemana koomikko Mikko Vaismaa valloittaa lavan. Tämän jälkeen yksikään tyttö ei enää uskalla laittaa seitsemää kukkaa tyynyn alle juhannuksena: mitä jos näenkin unta "vain Anssista, joka tulee Mynämäeltä" ja missaan elämäni tilaisuuden kun tumma lääkäri pyytää minua treffeille facebookin kautta. Mikko päättää shownsa hienosti toteamalla, että Raamattua ei voi päivittää. Mitä siitä tulisi kun Daavidille saisi aina valita uusia ja uusia aseita, ja jumalan voisi valita 7 joukosta. Ei näin. Meidän tulisi itse päivittää suhteemme Raamattuun. Aamen!

Lavalle tulee norjalainen mies vesiastian kanssa. Astiassa on kirkasta, puhdasta vettä. "Tämä olet sinä sellaisena kuin Jumala sinut loi. Sitten tulee kuvaan synti. Pienen pienikin synti mustuttaa koko veden." Jan Inge Saltskår ripottelee pienen hippusen mustaa jauhetta vesiastiaan, ja koko vesi mustenee. "Vaikka kuinka kävisit kirkossa, rukoilisit, tekisit hyvää, noudattaisit Raamatun ohjeita" - hän kaataa puhdasta vettä mustan sekaan - "vesi pysyy silti mustana." Sitten hän ottaa esille ristin ja laittaa sen veteen. Vesi muuttuu yhtä kirkkaaksi kuin alussa! "Kirkkoon meno ei auttanut, hyvän tekeminen ei auttanut, mutta risti tuli ja puhdisti kaiken. Sait henkilökohtaisen suhteen Jeesukseen. Olet kirkas ja puhdas, ja näin Jumala katsoo sinua Kristusen kautta. Hän nauttii sinusta ja suhteesta SINUN kanssasi!"

Ilmapallot kehiin. Punainen omena aloittaa kertomuksen syntiinlankeemuksesta. Lopulta päädytään sydämen ja ristinmuotoisiin ilmapalloihin, ja viimeinen mitä norjalainen ystävämme haluaa meille sanoa - suomeksi! - on: Jeesus rakastaa Sinua!

Seuraavana on Xaris Finlandin vuoro. Tämä ryhmä tekee minuun vahvan vaikutuksen. Esitystään he kuvailevat sanoin: "käymme välillä taivaassa, välillä maan päällä". Esitys alkaa kirkosta. Siististi pukeutuneet naiset tulevat kirkkoon ja alkavat rukoilla. Vähtellen Jumalan lapset alkavat leikkiä palloilla. Lapsenomaisuus on todella koskettavaa! Kiitospallo, ylistyspallo, pyyntöpallo... Lopulta kehiin astuu sysimusta syntipallo. Ne kaikki viedään alttarille lasikulhoon. Kohtaus loppuu siihen kun synti on viety alttarille, ja yksi naisista alkaa hiljalleen heitellä ylistyspalloa. Tulkinta vapaa J

Kansanlähetyksen Ryttylän taidelinja päättää tämän upean teatterilavan jouluaiheisella näytelmällään, joka sijoittuu koulun ilmaisutaitoluokkaan. Näytelmään on todella panostettu ja se kyllä näkyy. Jään ihmettelemään miten moninaisella tavalla Kristuksesta voikaan kertoa, ja miten Jumala koskettaa syvältä kaiken tämän kautta. Kiitollisena ja hymy huulillani jatkan matkaani Turkuhallille. Luova Jumalamme teki meistä todellakin kuviaan.

Kata Laato